Todella jännä lukea, miten muut ovat tulkinneet kuuden vaatteen haasteen sääntöjä. Joku kirjoitti, että ei laske kuuteen vaatteeseensa mukaan alustoppeja. Minä otin tämän suhteen tiukan linjan, enkä salli alustoppeja (kuin äärimmäisen hädän ja kylmyyden iskiessä, pakko lisätä disclaimer etten kaiva omaa kuoppaani). Minulla ja tuolla toisella on kuitenkin erilaiset lähtökohdat: Itselleni alustopit ovat usein myös olennainen osa asukokoneisuutta tai toimivat asusteina. Usein toppini vilkkuvat päällispaitojen ja kauluspaitojen kaula-aukoista (tai joskus alhaaltakin), eivätkä vahingossa. Tarkoituksella siis käytän niitä niin, ja mätsään vieläpä tarkkaan asukokonaisuuteen. Paremman esimerkin puutteessa (blogini on vielä niin nuori) katso vaikkapa nämä postaukset. Molemmissa kerrostettu (alus)toppeja tarkoituksella. Kokisin huijaavani, mikäli tekisin tuollaista nyt haasteen aikana.

On myös mielenkiintoista huomata, miten jo muutaman ensimmäisen päivän aikana ihmisillä on ollut aivan erilaisia kokemuksia ja tuntemuksia. Joku jo tuskailee tai on mennyt koko päiväkin pilalle, kun ei ole saanut pukea päälleen tiettyä vaatetta. Tai valitsemista haastevaatteista ei ole löytynyt sopivaa asua tiettyyn mielialaan. Tai on jo tullut ikävä jotain vaatetta, jota ei tullut valinneeksi mukaan.

Myös minulla on jo ollut tuntemuksia. Siirsin heti ensimmäisen päivän jälkeen haastevaatteeni eteisen naulakkoon, jotta en joutuisi kaihoten katselemaan, mistä kaikesta jään paitsi. Poissa silmistä, poissa mielestä -periaate on toiminut ainakin tähän asti riittävän hyvin. Tosin tänä aamuna kävi niin, että suunnittelemani asukokonaisuus ei toiminutkaan eli ei näyttänyt peilista siltä, miltä sen kuvittelin näyttävän. Onneksi tämä tarkoitti vain alaosan vaihtoa mekosta farkuiksi, ja olin jälleen täydessä iskussa. (Enkä heittänyt tuota alkuperäistäkään ideaa romukoppaan. Pienellä tuotekehittelyllä tahdon uskoa, että siitä saisin ihan hyvän.) Tunnustan kyllä, että alaosaa vaihtaessani mielessäni vilahti eräs tietty hame, joka olisi kenties toiminut paremmin. Asu olisi silloin myös muistuttanut alkuperäistä suunnitelmaani enemmän. Mutta ei auttanut haikailla, täysi suunnan muutos asun tunnelman kanssa ja töihin. Ehkäpä kuitenkin toteutan tuon vilahtaneen mielikuva-asun haasteen jälkeen. ;)

Omat vaatevalintani ovat ainakin näin haasteen alkupäivinä helpottuneet, ja erilaisia asuideoita tuntuu oikein pulppuavan. Tämä varmasti johtuu uutuuden viehätyksestä, ja uskon että loppukuusta alkaa jo tehdä tiukkaa. Mielenkiintoisen lisän haasteeseen antaisi se, että ei pukeutusi tismalleen samaan asuun kahta kertaa koko kuukauden aikana. Eli että jokainen asukokonaisuus olisi uniikki - jos ei muuten niin asusteiden osalta. Saa nähdä olisiko tämä mahdollista. En lisää tätä sääntöihini, mutta vaihtelunhaluisena voisin kuvitella että pyrin tähän joka tapauksessa. Aika näyttää kuinka käy.

Ehkä kauimmaksi omasta ajatusmaailmastani vievät ne kirjoitukset ja mielipiteet, joissa tätä haastetta ei pidetä ollenkaan vaikeana tai sanotaan jopa turhaksi. Ymmärrän toki, että on ihmisiä joita pukeutuminen ei kiinnosta, ja se on aivan sallittua ja normaalia. Heidän mielipiteensä ymmärrän ja ne ovat oikeutettuja. Joissain foorumeissa ilmentynyttä haukkumista (niitä kohtaan, joille tämä haaste on oikeasti Haaste) en kuitenkaan ymmärrä enkä sulata. En minäkään hauku heitä, että ovatpa käsittämättömiä /omahyväisiä /tekopyhiä /likaisia /aseta mieleisesi haukkumasana tähän, koska heitä ei kiinnosta muoti tai koska he eivät panosta pukeutumiseen tai tuhlaa rahojaan uusiin vaatteisiin. Noh, tämän enempää en aio tähän kuitenkaan puuttua, koska kyseiset kommentit eivät kuitenkaan saa verenpainettani nousemaan riittävästi. Niin koukuttunut en ole vaatteisiin. ;)

Minulle tämä haaste ei myöskään ole ekologinen haaste, tai mielenosoitus konsumerismia tai kulutuskäyttäytymistä vastaan. Tämä ei ole minulle mikään ideologinen tapahtuma, vaan tilaisuus nähdä kuinka pärjäisin vähemmillä vaatteilla. Tilaisuus haastaa oma mielikuvitukseni, ja saada mahdollisuus pienempään vaatevarastoon. Kuten olen aiemmin maininnut, olen liian tunteellinen vanhoista vaatteistani enkä osaa luopua "koska saatan tarvita tätä taas joskus, vaikka en ole käyttänytkään tätä vuoteen" (ote lainattu suoraan ajatuksistani edellistä kirpparikuormaa karsiessani). Ja uudet vaatteet nyt ovat vain niin ihania ja erityisesti alennukset koukuttavia. (Keväällä raahasin valtavan pahvilaatikollisen vaatteita kierrätykseen/kirpparille, mutta silti tuntuu että kaapeissani on edelleen saman verran tai enemmänkin vaatteita. Argh...) Kaikesta tästä vaateriippuvuudesta huolimatta haluaisin omistaa vähemmän vaatteita ja saavuttaa selkeämmän vaatekaapin. Toivonkin, että tämän kuukauden aikana ajatusmaailmani muuttuisi näiltä osin, ja saisin vihdoin oikeasti karsittua vaatevuortani.