Blogitauko venähti ennalta ilmoittamaani pidemmäksi muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Hetken aikaa jo pohdin, jatkanko blogia ollenkaan, mutta eilen bloggausinto nosti pitkästä aikaa päätään. Tässä siis eilinen työasuni:

Vasemman puoleisessa kuvassa värit ovat paremmin kohdallaan, oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvillä koko asu ja jakkukin on ryhdikkäämpi. Tarkkasilmäiset huomannevat pientä muutosta muodoissani, ja täytyy tunnustaa, että kyse ei ole pelkästään joulun mässäilyistä.

Uuden vuoden myötä tämä blogikin siis hieman uudistuu, ja joudun pohtimaan työpukeutumistani uudelta kantilta. Jatkan edelleen tätimäisyyden torjumista, mutta sen ohella yritän soveltaa business casual työpukeutumisetikettiä muuttuviin muotoihini ja kasvavaan vatsaani. Tavoitteeni olisi selvitä odotusajasta ostamalla mahdollisimman vähän äitiystyövaatteita. Yhdet suorat äitiyshousut olen ostanut, ja niiden lisäksi rennompia vaatteita (neuleita, toppeja, parit farkut, ym.). En kuitenkaan haluaisi ostaa äitiysvaatteiksi paljoakaan kauluspaitoja tai jakkuja, housupuvuista puhumattakaan, koska niiden käyttöaika on kovin lyhyt. Nyt siis katsotaan mihin normaali vaatekaappini riittää ja miten saan sen taipumaan uusiin muotoihini, ilman että venytän kasvavalla vatsallani kaikki vaatteet muodottomiksi. Toinen tavoite olisikin siis säilyttää olemassa olevat vaatteet mahdollisimman hyvässä kuosissa, jotta niitä voisi käyttää myös raskauden jälkeen.

Eilisessä asussani melkein kaikki vaatekappaleet ovat tuttuja:

Sinivioletti alimmainen toppi/ Gina Tricot
Turkoosi trikoopaita / Jsfn (Ellos)
Ruskea jakku /H&M
Tummat farkut / Mamalicious (Bebes)

Vain farkut ovat siis äitiysmallistoa. Turkoosi paita on tuttu 6+3 haasteesta, ja siitä onkin tullut yksi vaatekaappini kulmakivi näin raskausaikana. Koska pidän siitä niin paljon nyt, ajattelin uhrata sen kasvavalle vatsalleni enkä välittää venymisestä. Saman kohtalon saa kokea tuo Gina Tricotin tuttu perustoppi. Myös ruskea jakku oli osa syyskuun haastetta, ja sekä se että sen harmaa kaksoiskappale ovat olleet koko syksyn ahkerassa käytössä ja esillä täälläkin. Jakuissa on se hyvä puoli, että ne toimivat myös avonaisina tai vyöllä vyötettynä raskausaikanakin.

Joululoman jälkeen en ole vielä saanut takaisin vanhaa otettani korujen ja asusteiden runsaaseen käyttöön, joten tässä asussa piristeenä toimii pelkkä vyö.

Rakastan tämän vyön solkea, mutta olen kokenut vyön olevan aiemmin hieman hankala: liian kapea vyötärövyöksi, liian lyhyt lantiovyöksi, liian kaunis käytettäväksi normaalina vyönä ja piilotettavaksi paitojen alle. Nyt raskauden myötä leveimmät vyöni tuntuvat hieman ahdistavilta vyötäröllä (tai rintojen alle nostettuna, oikeastaan) joten tämä kapeampi vyö pääsi vihdoin tositoimiin.

Onpas kiva pitkästä aikaa kirjoitella tänne. Omia asuja ja pukeutumista tulee katsottua aivan uusilla silmin, ja innostuinkin tänä aamuna vaatekaapilla aivan uudella tavalla. Muistin, kuinka hauska tuo syyskuun haaste oli, ja päätin ottaa samanlaisen otteen tähän uuteen tilanteeseeni. Sen sijaan että voivottelisin kun mikään ei mahdu päälle, yritän maustaa näitä käytössäni olevia vaatekappaleita uudella tavalla ja yhdistellä niitä toisiinsa erilailla kuin ennen. Eihän tämä vatsa ole mikään este vaan haaste! :D

Oikein ihanaa alkanutta vuotta kaikille lukijoilleni! Toivottavasti löysitte tänne takaisin noinkin pitkän tauon jälkeen, ja toivottavasti jaksatte innostua tästä uudesta tuulahduksesta vaatteissani ja tässä blogissa. :)